Little piggies

Harvemmin kehtaan esitellä alle luovutusikäisiä poikasia julkisesti, mutta olkoon tämä nyt poikkeus. Tältä näyttää lunkaryapoikaset kahden viikon iässä.

Äänetön Ärräpää "Ärrä"

 

Ällösöpö Äksönsankaritar "Rita"

 

Rita

Lunkavauvat ovat friikkejä. 0-2 viikkoiset ovat vielä pörröisiä ja vinksahtaneimpien mielestä älyttömän suloisia. Näiden voisi uskoa syntyvän, kun risteytetään hattara ja orava jonka kovalla vaivalla hankkima käpy on juuri räjähtänyt atomeiksi. Tuotos on siis kiukkuisen näköinen, pehmoinen (onneksi ei kuitenkaan tahmea) ja pienillä talttahampailla varustettu lujaa juokseva (ja huutava) pieni eläin.

2-4 viikkoisina poikaset pudottavat naamaturkkiaan, eli silmien ympäriltä sekä nenän ja silmien välistä marsulapset kaljuuntuvat hetkellisesti. Tarkkasilmäisimmät näkevät jo näistä kaksiviikkoisista, että karvat harvenevat nenän päältä ja silmien ympärille on jo ilmestynyt kapea, kalju rengas. Ensi viikolla nämä pikkutyypit näyttävät kapisilta luonnonoikuilta, onneksi sitä kauhua kestää vain noin viikon ajan kun uusi naamaturkki kasvaa takaisin. Luovutusikäinen lunka on jo niin normaalin marsun näköinen kun lunka koskaan voi olla.

Hauskoja kommentteja näistä kyllä kuulee! Yleisin veikkaus eläínlajiksi on jonkin sortin kutistettu lammas. Kieltämättä nämä näyttävät jotenkin tutuilta! Kani on myös yleinen veikkaus, eikä sekään ihan harhaan mene.  Voisi ne olla myös kisuja?

Ä-poikue joka tässä toimi mallina on muuten positiivinen yllätys. Tämä lienee Kvickin tähänastisista poikueista paras, ei extrarusetteja eikä muitakaan suurempia virheitä. Ärrä näyttää jopa melko lupaavalta! Disa on ihana ja pitkäpinnainen äippä <3

Meidän marsulaan muutti jokin aika sitten myös uusi lemmikkivahvistus, Wannabe Yedi Master Yoda eli Yoda! Yoda on nonself silver argente (eli argentiina :D) naaras. Marsulassa on aina oltava yksi "oikea marsu" eli sileäkarvainen, meidän edellinen sk Napu alkaa olla jo papparainen. Yoda on hyvin samanhenkinen kuin Napu oli nuorena, suihkii menemään eestaas ja välillä jähmettyy paikoilleen pyörittelemään silmiään kuin suurempikin drama queen. Vähän atleettisempi kuin lunkat jotka liikkuvat ainoastaan ruoka-aikaan ;)

Wannabe Yedi Master Yoda

RIP Billie Jean*

Billie Jean*

26.8.2010 - 24.6.2013

 

 

Lemmikkilaumasta on yksi poissa. Hyvää matkaa Jepari <3

Myytävät marsut

Luethan myyntiehtoni ennen yhteydenottoa! Kaikki marsut luovutusvalmiita heti. Marsut Satakunnassa Eurajoella josta nouto ellei toisin sovita.

Kuljetusmahdollisuuksia: Turku 20.7.

Yhteydenotot: jannika(at)lunkaryat.net

Åstrid, lunkarya peruaani, naaras, white/golden, s. 18.5.2013 Varattu!
Lemmikiksi tai pet-näyttelyihin. H. 50€

 

Ånje, lunkarya peruaani, uros, de white, s. 18.5.2013
Lemmikiksi tai pet-näyttelyihin. H. 50€

 

Rumpelstiltskin, lunkarya peruaani, uros, white/golden, s. 13.10.2012
Lemmikiksi tai jalostukseen. H. 40€

 

Oh My Apple Pie, ch-teddy crest, uros, white/black, s. 30.9.2012
Lemmikiksi tai näyttelyihin. H. 45€

 

Trick Or Treat, ch-teddy crest, uros, black, s. 31.10.2012
Lemmikiksi tai näyttelyihin. H. 40€

 

Disan Ä-vauvat

Eilen illalla tuli yhtäkkiä sellainen olo, että nyt on mentävä katsomaan Disaa. Aivan puskista. Siellä möngersi mamman mahan alla kaksi lunkavauvaa! Ehkä meillä on telepaattinen yhteys Disan kanssa (tai sitten vaan kuulin hennon marsuvauvan äänen alitajunnassani). Yksi poikanen (de white, sukupuolta en katsonut) oli kuollut, kaikki olivat taas kunnon kokoisia möhkäleitä. Nämä ovat siis Ä-poikue, isänä Confetti's Kvick** ja emä Paradise. Disa muuttaa tämän poikueen jälkeen takaisin kotiinsa Wannabe-marsulaan, sille on kaavailtu kuulemma uraa näyttelymarsuna klipatuissa. :)

En osaa sanoa vielä jäävätkö nämä molemmat Äät kotiin vai tuleeko toinen myyntiin. Katsellaan millaisia näistä kasvaa, toistaiseksi näyttäisi rusetit olevan kohdillaan. Ensimmäistä kertaa nimesin poikaset suomeksi, nämä osaa kaikki sanoa eikös? ;)

n. Ällösöpö Äksönsankaritar, white/golden

Tällä poikasella oli vielä eilen ultimaattisen mahtavat lerppukorvat, mutta kyllä ne näköjään tuosta pikkuhiljaa nousevat..

 

n. Äänetön Ärräpää, white/golden agouti/golden

 

Jurvan näyttely



Hyytävän kylmä näyttelypäivä takana. Kotona tuntui siltä, että farkut on liikaa, mutta pelipaikalla olisi kaivannut toppahousuja. Jurvassa oli ulkomuotoluokkia peräti kolme, hienosti jaksoivat ensikertalaiset junnut pöydällä patsastella!

 

UML1, Hanna Lahtinen: Xabbu ROP1 + serti, Wanksta ROP2

UML2, Dorte Hansen: Wanksta ROP1 + serti + BIS4, Xabbu ROP2 + serti

UML3, Kenneth Hansen: Wanksta ROP1 + serti, Xabbu ROP2

 

Päivän saldo

 

Omassa mielessäni sijoitin nämä samalla tavalla kuin Hanna. Xabbu oli myös BIS-pöydällä, mutta jäi viidenneksi ja tällä kertaa palkinnotta. Huuli pyöreänä kuuntelin tanskalaisten arvostelua ja sainpa myöhemmin noutaa Best In Show 4 -ruusukkeenkin.. Wankstalle?! Näin ne näkemykset vaan eroavat, eihän W ruma ole mutta Xabun vieressä se näytti omaan silmään lähinnä vanttuneelta tiskirätiltä. Ei se ole edes massakas. Harmi ettei tanskalaisten arvosteluista selvinnyt miksi sijoitukset olivat näin päin (paitsi jos syynä oli Xabun korvataite joka oli ainoa "miinus" arvosteluissa). Ihan kiva että Wankstakin pärjäsi, ei sillä :)

 

Seuraava näyttely on heinäkuussa Turussa, katsotaan millaisella porukalla sinne lähdetään. Vääjäämättä lähestyy myös syyskuun Nordic, kuinka monta kertaa ehdinkään sitä vielä hehkuttaa.. :D

 

Hukka näyttää mallia miten nautitaan kesästä, sisällä tottakai (kuka nyt yli +20 asteessa pihalla voisi olla?) ja sen verran auringossa että saa siristää silmiä jos ne jostain käsittämättömästä syystä täytyy aukaista.



Täällä ollaan

Blogissa on ollut pari viikkoa hiljaisuutta. Monelle voi tulla yllätyksenä, mutta allekirjoittaneen elämässä on muitakin aikasyöppöjä kuin marsut. ;) Mitään mullistavaa tässä hiljaisuuden aikana ei ole tapahtunut, muutamia poikueita odotellaan syntyviksi vielä kesäkuun aikana.

Viime viikonloppuna marsula tyhjeni väliaikaisesti kokonaan ja sai päälleen virkonkasteen. Puolen päivän työ kuulostaa niin helpolta, "tuossa vähän virkonoin".. Todellisuudessa siis laihduin kaksi kiloa, sain 26 mustelmaa, hikoilin puolitoista litraa ja sain massiivisen selkäkrampin. Puhumattakaan päänsärystä ja huimauksesta jonka Virkon aiheuttaa (tai vaihtoehtoisesti se tuntien paikallaan pyöriminen). Marsujen peseminen on kiva pikku askare marsulan desinfiointiin verrattuna. Toivottavasti mielenrauhani pysyy järkkymättömänä ja seuraavaksi desinfioidaan vasta ensi kesänä!

Turkkityypit asuvat yhä meillä sisällä ja sinne saavat jäädäkin (kunnes niitä heinänkorsia alkaa taas löytyä leivänpaahtimesta). Tällä hetkellä niitä on kuusi, yksi lähtee viikonloppuna uuteen kotiin Ouluun ja Waka Waka on muuttamassa laumaan heti kun sopiva löytyy. Meillä on nyt suurin osa naaraista (Zilva, Bells, Jeena, Rilla, Yucie ja Ömppis) ulkohäkissä nauttimassa Suomen sateisesta kesästä joten naaraslaumoja ei ihan joka nurkassa ole.

Turkkityypeistä Wanksta, Xabbu ja Zilvia ovat tähtiainesta, Haba on muuten tosi lupaava, mutta otsaturkki sillä on jäänyt kovin lyhyeksi. Kyllä näistä jonkinlainen edustusjoukkue saadaan Nordiciin! :)

Monta mukavaa marsua etsii vielä omaa lemmikkikotiaan, kuvallinen ilmoitus löytyy täältä! Myynnissä mm. Å-poikaset Åstrid ja Ånje jotka tulevat juhannuksena luovutusikään. Zalvia ja Niki löysivät uudet ihanat kodit Oulusta, kuljetus järjestyy siis melkein ympäri Suomen näyttelyiden yhteydessä (vinkvink).

Jurvassa nähdään - sittenkin!

Kuin Strömsössä

Vålnaden*** nostatti verenpainettani napsaisemalla komean loven turkkiinsa, jäljistä päätellen on potkaissut nyyttiään ja siitä seurauksena tämä odottamaton turkkituho. Ei tullut siis Veestä valiota, mutta onneksi kaappi on täynnä pikkulunkia ja uusiakin toivoja on syntymässä kesäkuun aikana. Ei se Vee -alkuinen marsu edes ollut mikään kovin kummoinen (vai millaisilla selityksillä tästä ketutuksesta parhaiten selviäisi).

Vålnaden asuu nykyään isänsä Kvickin kaverina. Kumma kyllä tästä kaksikosta V tuntuu olevan se suurempi ja mahtavampi osapuoli, Kvick tyytyy lähinnä pysymään poissa hurrikaanin tieltä. Kvick on siis marsulassamme tunnettu myös vähemmän mairittelevalla lempinimellä naistenhakkaaja, se antoi oikein kunnolla pataan Scarlett-paralle jonka sittemmin pelastin Zmailyn halinallelaumaan. (Zmaily on sellainen hippihenkinen peace & love-tyyppi.) Kvickin salainen aggressio saattoi tosin myös jollain tapaa liittyä hänen elämänsä suureen rakkauteen Paradiseen joka niinä synkkinä aikoina oli myös osa Kvickin residenssiä.

Sitten siihen kaapin sisältöön! Eli näitä tulevaisuuden lupauksia, Waka Waka ja Haba jäivät tällä kertaa kuvaamatta. Z-tytöt olivat lievästi ilmaistuna kauhuissaan mustasta mötikästä joka pitää "tsik" -ääntä (eikä yhtään vähempää sen takana heiluvasta todennäköisestä Loch Nessin hirviöstä).

Zilvia, jää kotiin

House of horror? Tältä näyttää suurin osa kuvista.. (Zilvia poseeraa)

Zalvia joka lähtee parin viikon päästä uuteen kotiinsa Ouluun :)

Dobby. Ei kun Xabbu! Tiedoksi kaikille, olen onnistumut kloonaamaan marsun.

Xabbu

Wanksta

Wanksta

Wanksta ja Xabbu ovat molemmat minusta hienoja lunkia vaikka ovatkin todella erilaisia. Molemmissa on paljon hyvää, mutta myös parantamisen varaa. Wanksta on sellainen klassinen lunka, kun taas Xabbu edustaa innovatiivisuuttani. ;) Kuvissa nämä eivät pääse oikeuksiinsa (löytäisinpä joskus sen oikean kulman katsoa myös kameran linssin läpi), tulkaa hipelöimään näyttelyissä niin ymmärrätte mitä tarkoitan.