Ostin Zipperin kesällä Ruotsista tarkoituksena käyttää sitä näyttelyissä ja myöhemmin jalostuksessa. Jo ennen hakureissua kuulin kasvattajalta, että Zipperin silmään on osunut jokin ja se oli hieman ärtynyt, mutta koko ajan paranemassa antibiootin avittamana. Kun näin Zipperin ensimmäistä kertaa sen silmä oli muuten normaali, mutta alaluomi oli hieman turvonnut tai paremminkin valahtanut alaspäin. Tulimme siihen tulokseen, että luomi todennäköisesti palautuu entiselleen silmän parantuessa, ja niinpä Zipper pakattiin autoon ja tuotiin kotiin Suomeen.
Kotona silmä pysyi entisellään, luomi tuntui hieman roikkuvan koko ajan. Silmä jäi myös hieman sisämmälle kuin terve silmä, se oli siis aavistuksen painunut kuoppaansa. Tilanne ei tuntunut kehittyvän mihinkään suuntaan kunnes huomasin luomen hieman punoittavan ja tutkin silmää ensimmäisen kerran oikein kunnolla valon kanssa. Huomasin, että muutama ripsi oli taittunut silmään ja aiheutti jonkinasteisen tulehduksen vaikka marsu pitikin silmää ihan kokonaan auki koko ajan. Taivutin ripset pois silmästä ja huomasin, että ne kasvavat aivan yläluomen alaosassa, siis sellaisella alueella jolla normaalisti ei ripsiä kuulu kasvaa.
Soittelin muutaman eläinlääkärin läpi kunnes löysin Univet-eläinlääkäriaseman joka suostui ottamaan Zipperin vastaan. Sainkin sieltä diagnoosin coloboma eli luomen kehityshäiriö (osa luomesta puuttuu), johon hoitovaihtoehdot ovat ripsien nyppiminen ja silmän mahdollinen lääkitseminen jos ripset aiheuttavat siihen tulehdusta tai kirurginen luomensiirto. Leikkauksen suljin heti pois vaihtoehdoista, koska kaksiosainen pitkä leikkaus ja siitä toipuminen eivät mielestäni kuulu marsunarvoiseen elämään, pahimmassa tapauksessa se aiheuttaa vain kipua ja kärsimystä ennen viimeistä piikkiä. Päätin jäädä odottelemaan ja katselemaan miten ripset nyppimisen jälkeen kasvavat takaisin.
Zipper saa aamuin illoin silmätipat kunnes tulehdus paranee. Jos ripset kasvavat uudelleen alaluomeen ja aiheuttavat taas tulehduksen, lähtee Zipper viimeiselle matkalle. Tuntuu ihan hirveältä edes ajatella Zipperin lopettamista, se on niin reipas ja tavattoman kiltti marsu, mutta en halua aiheuttaa sille turhaa kärsimystä. Ripsien jatkuva nyppiminen ei todellakaan saa kuulua marsun elämään. Mutta voihan olla, etteivät ripset edes kasva takaisin? Ainakin niin voi toivoa..
Harmittaa ja surettaa. Zipper on mieletön persoona ja upea lunkarya.
sunnuntai 16. syyskuuta 2012
lauantai 8. syyskuuta 2012
Hiljaista..
Marsulassa on kuluva alkusyksy hiljaisempaa aikaa. Poikasia odotetaan lokakuun alkupäivinä syntyviksi. Tulevia mammoja en ole vähään aikaan kopeloinut, mutta ainakin Claudinella on jo masu kasvanut. Lunkista ei oikein silmämääräisesti voi sanoa mitään.. Toivottavasti tiineydet menevät hyvin ja saadaan loppuvuodeksi marsula pullolleen poikasia! Lisää yhdistelmistä voi lukea kotisivuilta.
Syyskuun lopulla on SMY:n näyttely Turussa. Sinne ollaan menossa todennäköisesti kolmen marsun voimin, tällä kertaa mukaan lähtee myös ruotsalaisia (Kvick & Zipper). Loppuvuonna onkin useampi marsutapahtuma tiedossa, marraskuussa Lemmikkimessut (vaikken messunäyttelyistä pidäkään taidan tehdä poikkeuksen ja lähteä näyttämään poikasia sinne!) ja syyskokous sekä joulunäyttely Lohjalla jota odotan erityisen paljon. Sinne voisi saada mukaan jo näitä uusia syyspoikasia! :)
Syyskuun lopulla on SMY:n näyttely Turussa. Sinne ollaan menossa todennäköisesti kolmen marsun voimin, tällä kertaa mukaan lähtee myös ruotsalaisia (Kvick & Zipper). Loppuvuonna onkin useampi marsutapahtuma tiedossa, marraskuussa Lemmikkimessut (vaikken messunäyttelyistä pidäkään taidan tehdä poikkeuksen ja lähteä näyttämään poikasia sinne!) ja syyskokous sekä joulunäyttely Lohjalla jota odotan erityisen paljon. Sinne voisi saada mukaan jo näitä uusia syyspoikasia! :)
lauantai 18. elokuuta 2012
Mistä marsuharrastukseni sai alkunsa
Ensimmäinen marsukosketukseni tapahtui ollessani 5-vuotias. Naapurissa oli marsu hoidossa ja sitä kävin joka päivä siellä ihmettelemässä ja sylittelemässä, miten ihmeellinen eläin se olikaan.. Meillä oli kotona vain koira ja kissa. Marsu asui tietysti siihen aikaan yksin ja oli todella arka mutta kiltti luonteeltaan.
Parin vuoden kuluttua siskoni alkoi puhua jonkun kivan pikkulemmikin ottamisesta ja päädyimme sitten marsuun, koska kani olisi liian suuri minun 7-vuotiaan yksin pideltäväksi. Niinpä meille muutti vuonna 1996 eläinkaupasta kaksi naarasmarsua, molemmille tietysti omat. Pessi oli väriltään golden agouti, sileäkarvainen risteytysmarsu joka oli luonteeltaan suorastaan tylsä! :D Minun ensimmäinen ikioma lemmikkini rusettiristeytys Mimosa "Mosa" sen sijaan oli tulinen tapaus, haukkasi heti ensimmäisenä päivänä sormeeni niin että veri valui.. Nihkeästä alusta huolimatta Mosasta tuli minulle todella rakas ja suru oli suuri kun se seitsemän vuotta myöhemmin vuonna 2003 nukkui ikiuneen. Mosa oli ystävä <3 Pessi kuoli 4-vuotiaana ja olisin jo silloin halunnut ottaa Mosalle kaveriksi pitkiksen, mutta en saanut lupaa.
Mosa-mummu vuonna 2002
Seuraavana vuonna meille tulikin uusi koiranpentu ja marsut unohtuivat moneksi vuodeksi. Vuonna 2008 oli abivuoteni lukiossa ja lukulomalla aloin haaveilla taas pikkulemmikistä. Ensin aioin ottaa siilin, mutta viime tipassa meninkin Marsuyhdistyksen sivuille katselin huvikseni siellä myynti-ilmoituksia. Sieltä löytyi heti Leviathan, etäisesti Mosaa muistuttava pieni crestipää johon rakastuin heti! Levin kaveriksi muutti tortti Jack Sparrow "Napu".
Leviathan vuonna 2008
Aloin tosissani haaveilla taas pitkiksestä ja kävin joka päivä Wallstreet's-marsulan sivuilla ihailemassa myytäviä lunkaryoita. Erityisesti rakastuin Wallstreet's Nepthysykseen joka olikin tosi nopeasti varattu.. Päätin ottaa yhteyttä Kristinaan ja varasin pienen U-poikueen pojan, mutta hetken päästä Kristina ilmoitti että poika olikin tyttö. En halunnut naarasta joten Kristina tarjosi minulle Nepthysystä jonka varaajasta ei ollut kuulunut mitään, ja niinpä lähdettiin Nurmijärvelle hakemaan yhtä toteutunutta unelmaa kotiin :)
Asumuksia vuonna 2008, yläkuvassa sileät ja alhaalla lunkat.
Wallstreet's Nepthysys turkissaan.
Nepthysys eli Nemo on lunkaharrastukseni alku ja juuri. Ihastuin tähän urokseen ja lunkat tuntuivat heti omalta jutulta! Nemon kanssa harjoittelin jo pesemistä ja nyytittämistä ja harvinaisen hyvä "harjoituskappale" se olikin, niin rauhallinen ja tyyni. Nemo-pappa porskuttaa marsulassa vielä tänäkin päivänä :)Ajatus kasvattamisesta pälkähti päähäni joskus 2009 vuoden aikana ja aloinkin heti haeskella aloituseläimiä (rotuvalinta oli itsestäänselvyys). Tämä urakka ei ollutkaan ihan helppo, mutta lopulta sain kokoon sopivan ryhmän ja ensimmäinen poikue syntyi vuonna 2010. Muutama raskas päätös piti tehdä heti alkuun kun lunkilla esiintyi terveysongelmia, mutta tällä hetkellä minulla on mielestäni hyväturkkiset, terveet ja tasaiset kasvatuseläimet. Harrastukseni on kasvanut paljon laajemmaksi kuin olisi alussa voinut kuvitella, marsumäärä pyörii 30 hujakoilla, mutta tämä on niin paljon antava ja mukaansatempaava harrastus etten enää voisi kuvitella elämää ilman sitä.
keskiviikko 15. elokuuta 2012
N-poikue
Tiistaina syntyi N-poikue lunkarya peruaaneja odotetusta yhdistelmästä Dobby The House-Elf* & FI MVA Innan Frosten*****. Nämä ovat toisessa polvessa omia kasvattejani. Poikue nimettiin rakkaan Candyn muistoksi karkki-nimin.
u. NutRageous
varattu
n. Necco Wafer
eli "Nekku", jää kotiin näyttelytähdeksi :)
n. Nik-L-Nip
varattu
maanantai 13. elokuuta 2012
RIP Lillhagas Zweet Candy
1.7.2010 - 13.8.2012
Candy tuli meille Nordic-reissulla syyskuussa 2010. Pieni pörröinen söpönassu. Candy ei tiinehtynyt ensimmäisellä uroksellaan, mutta viha/rakkaussuhteesta Zirelloon syntyi vihdoin ja viimein lokakuussa 2011 maailman suloisin pikkulunka Gossip Girl. Candy jäi meille lemmikiksi ja sen oli määrä ottaa parhaan ystävänsä Zilvan paikka meidän halipusumarsuna kun Zilvasta aika jättää, mutta kuinkas kävikään.. Zilva jäi todella kaipaamaan ystäväänsä, niin kuin me ihmisetkin. Rest in peace my sweet, sweet Candy <3
Candy tuli meille Nordic-reissulla syyskuussa 2010. Pieni pörröinen söpönassu. Candy ei tiinehtynyt ensimmäisellä uroksellaan, mutta viha/rakkaussuhteesta Zirelloon syntyi vihdoin ja viimein lokakuussa 2011 maailman suloisin pikkulunka Gossip Girl. Candy jäi meille lemmikiksi ja sen oli määrä ottaa parhaan ystävänsä Zilvan paikka meidän halipusumarsuna kun Zilvasta aika jättää, mutta kuinkas kävikään.. Zilva jäi todella kaipaamaan ystäväänsä, niin kuin me ihmisetkin. Rest in peace my sweet, sweet Candy <3
lauantai 11. elokuuta 2012
Myynnissä duo/trio
Myynnissä ch-teddypari/-trio kasvatuksesta kiinnostuneelle! En myy näitä vain
lemmikeiksi. Ennen yhteydenottoa luethan myyntiehtoni.
Kerrothan itsestäsi ja kasvatushaaveistasi, en myy näitä kenelle tahansa.
Mahdollisuus ostaa loppuvuodesta lisää ch-teddyjä jos innostuu! :)
Yhteydenotot: nemonade(at)gmail.com
Yhteydenotot: nemonade(at)gmail.com
sunnuntai 5. elokuuta 2012
Jurvan näyttelyt 4.8.
Eilinen päivä vierähti Jurvassa. Mitään odotuksia ei ollut, olin elämäni ensimmäistä kertaa näyttelyissä ilman lunkaryoita! Taisi olla ensimmäinen ja viimeinen kerta, todella orpo olo kun ei ollut mitään kammattavaa. Neljä ch-teddyä oli mukana ja Magnificent Mango Muncher palkittiin molemmissa ulkomuotoluokissa parhaana koe-standardina juuri niin kuin odotinkin. Esitin myös katselmoinnit jotka tosin eivät menneet läpi, olisi pitänyt odottaa kuukausi niin turkit olisivat olleet tarpeeksi pitkät. Ensi vuonna sitten lunkien kanssa nimen hakuun kunhan tuo uusi sukupolvi tuolta nyt loppuvuodesta alkaa putkahdella!
Reissulla tuli mietiskeltyä vähän tulevaisuutta, koska nyt tuntuu todella hankalalta ch-teddyjen kanssa.. Voisin jossain vaiheessa kirjoittaa oman postauksen niiden vioista :D Ch-teddy on mielestäni liian vaativa muunnos kasvatettavaksi näin sivuprojektina päärodun rinnalla, se vaatisi enemmän panostusta kuin mitä minulla on antaa. Lisäksi hyviä jalostuseläimiä on todella hankala saada, pitäisi lähteä niiden perässä Keski-Eurooppaan jos sellaisia haluaisi. Voisin myydä koko kasvatuksen jollekin kiinnostuneelle, en viitsi kuitenkaan heittää hukkaan tekemääni työtä.. Jos joku on aidosti kiinnostunut sitoutumaan ch-projektiin niin saa ottaa yhteyttä! Jatkan näiden kanssa niin kauan kunnes joku muu on valmis jatkamaan, pienellä eläinmäärällä ja hitaasti niin kuin tähänkin asti.
PS. Hirmuisesti onnea Saijalle, jonka omistama kasvattini Leggy Lovets oli PPM1! Hyvä Saija ja Elmo!! :D
Magnificent Mango Muncher 2kk
Reissulla tuli mietiskeltyä vähän tulevaisuutta, koska nyt tuntuu todella hankalalta ch-teddyjen kanssa.. Voisin jossain vaiheessa kirjoittaa oman postauksen niiden vioista :D Ch-teddy on mielestäni liian vaativa muunnos kasvatettavaksi näin sivuprojektina päärodun rinnalla, se vaatisi enemmän panostusta kuin mitä minulla on antaa. Lisäksi hyviä jalostuseläimiä on todella hankala saada, pitäisi lähteä niiden perässä Keski-Eurooppaan jos sellaisia haluaisi. Voisin myydä koko kasvatuksen jollekin kiinnostuneelle, en viitsi kuitenkaan heittää hukkaan tekemääni työtä.. Jos joku on aidosti kiinnostunut sitoutumaan ch-projektiin niin saa ottaa yhteyttä! Jatkan näiden kanssa niin kauan kunnes joku muu on valmis jatkamaan, pienellä eläinmäärällä ja hitaasti niin kuin tähänkin asti.
PS. Hirmuisesti onnea Saijalle, jonka omistama kasvattini Leggy Lovets oli PPM1! Hyvä Saija ja Elmo!! :D
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)


