Xabbu 6kk

NordJV-13 Underground's Xabbu***** on tänään marsujen mittakaavassa täysi-ikäinen eli 6kk. Näin ollen se saa seuraavassa näyttelyssään osallistua avoimeen luokkaan ja voi napsia sieltä valionarvoon tarvittavan sertin (kolme niitä siis tarvitaan, mutta Xabulla jokunen jo on plakkarissa junnuajoilta). Xabbu esiintyy seuraavaksi (ja viimeisen kerran) Lahdessa marraskuun alussa, sinne mukaan lähtee näillä näkymin myös lupaava pikkuinen Öttis. Ärrä todennäköisesti jää pois Galasta, sen etuosa ei ole kasvanut ihan samaa tahtia kuin muu turkki eikä se siksi näytä juuri kummoiselta enää.

 

Vertailun vuoksi, alla Xabun isä Dobby hieman alle 6kk iässä. Ymmärtänette miksi olen vasta Nordicin jälkeen oppinut sanomaan Xabbu, ennen sitä suusta tuli aina vaan Dobby... Kopioita on lisääkin, Lauran Keimo (U. NutRageous) on samaa sarjaa.

Underground's Dobby The House-Elf*

Galaan lähtee myös Manu eli GK Ixias United, klipattuun luokkaan. Manu on jo Ruotsissa saavuttanut tuon arvonimen GuldKlippt (GK) jonka siis SMF:n sääntöjen mukaan saa kolmella silverkortilla eli ikään kuin klipatun luokan sertillä. Manu on ihana, aluksi se oli noista neljästä peruaanista ujoin, mutta nyt kun se on kotiutunut niin herttaisempaa tyyppiä ei voi edes olla olemassa! Olenko muuten vielä kertaakaan maininnut miten järkyttävän rakastunut olen noihin peruaaneihini.. <3

Olen pari kertaa tilannut hauskaa brittiläistä marsulehteä Guinea Pig Magazinea. Suosittelen lämpimästi, joka numerossa tosi paljon juttuja ja hyviä, asiantuntevia artikkeleita. Toki hömppää löytyy myös. Lehdessä on myös ihan mahtavia mainoksia, brittiläiset tekevät marsuille kaikkea ihanaa itse ja tuotteita saa tilattua monista paikoista myös Suomeen.

Varsinainen syy miksi tätä lehteä olen tilannut on kuitenkin mahtavat rotuesittelyt. Numerossa 12 oli esittelyssä lunkaryat (haastattelussa Kalusha's Cavies) ja uusimmassa numerossa 16 peruaanit (jo aikaisemmin hehkuttamani Lynn Stacey kertoo rodusta).

Brittiläisiä lunkia katsoessa olen kyllä ihan iloinen siitä, että lunkien kanssa ollaan Suomessa kuljettu Ruotsin talutushihnassa. Briteissä lunkat esitetään "not-brushed-out" eli kampaamattomina ja se on.. Luonnollisen näköistä. Makunsa kullakin, mutta kyllä brittituomareilta aina saa kiitosta siitä miten meillä lunkat esitetään. Arvosteluakin helpottaa se, että sormia saa liu'utettua turkin läpi toisin kuin brittilunkilla (joita valitettavan harvoin kuulemma myös tuodaan näyttelyihin pestyinä). Toisaalta, eihän meidän skandinaavien lunkilla ole edes korkkiruuveja kun ne on kammattu auki.

Nyt jatkan uusinta harrastustani eli sohvatyynyjen suojelemista, ihanaa viikonloppua!