RIP Barbella

Muistoissamme

Barbella

28.5.2009 - 28.11.2013

 

Ensimmäinen peruaanini, yksi kaikkein rakkaimmista.

Maailman suloisin Bells <3



Haudankaivaja

Tällä viikolla isäntä on joutunut tekemään lapiohommia vähän liikaa. Pakko se on myöntää, että tähän asti kaikki on sujunut kovin kivuttomasti, naaraat ovat tiinehtyneet suht hyvin ja synnytykset ovat sujuneet hyvin eikä poikaskuolemiakaan ole juuri tullut. Jossain kohtaa tuurin on kuitenkin käännyttävä meidänkin marsulassa ja se hetki on nyt koittanut.

Prissi oli aamulla vähän vaisu. Ei tullut mökistä hakemaan porkkanaa kuten yleensä. Se ei ole mikään sosiaalisuuden multihuipentuma, joten ajattelin että ehkä sillä on huono päivä tai synnytys on lähellä. Töistä tullessa se oli jo mennyt pois.

Rest in peace

Ixias Prisoner In Paradise

26.4.2012 - 22.11.2013

 

Rakas, kaunis, lempeä Prissini <3 Niin innolla odotin tapaavani sen vauvatkin. Eipä tarvitse enää odottaa..

 

Marsulaan mennessä Scarlett ähelsi mökissään poikasia maailmaan. Isänä näille valtavan ihana Lillhagas Zipper. Kaksi kuollutta noukin pois, onnekseni Scarletin takaa kurkkasi yksi pieni elävä valkoinen mussukka! HUH! Töistä tullessa löytyi vielä yksi kokonaan MUSTA kuollut poikanen. Kaikki kuolleet olivat superisoja ja täydellisesti putsattuja..

 

Underground's Seili

Ihana. Täydellinen. Elossa! En edes huomannut katsoa onko se uros vai naaras, ihan sama vaikka olisi vähän kumpaakin. Scarlett on julmetun väsynyt, onneksi samassa häkissä on Waka Waka poikasineen eli ruokaa ja lämpöä on tarjolla. Peukut pystyssä Scarletille, tein sille pikaisen tarkastuksen ja näyttäisi päällisin puolin olevan ihan kunnossa, mutta eipä noista koskaan tiedä. Kauhunsekaisin tuntein kohti viikonloppua, Deppi-peruaani on viimeisillään tiine..

 

Aamulla kuuntelin työmatkalla Jenni Vartiaisen Seilin. Tuli vaan yhtäkkiä sellainen olo että on pakko kuunnella se.

 

"Mukana naulat ja lautaa
niistä leposijan saa
Sata on Seilissä hautaa
ja satoja vielä kaivetaan"

RIP Jack Sparrow

Muistoissamme

Jack Sparrow "Napu"

17.3.2008 - 17.11.2013

 

Nyt ei satu enää.



RIP Billie Jean*

Billie Jean*

26.8.2010 - 24.6.2013

 

 

Lemmikkilaumasta on yksi poissa. Hyvää matkaa Jepari <3

RIP Dobby

RIP Dobby The House-Elf*

31.7.2011 - 15.5.2013

 

 

Ei ole sanoja.
Rakas, rakas Dobbyni.

And if you have to leave
I wish that you would just leave
'Cause your presence still lingers here
And it won't leave me alone

Evanescence: My Immortal

RIP Lillhagas Zappa

Zappa sai viikonloppuna keskenmenon ja toivoin parasta aina tähän aamuun saakka. Aamulla Zappa ei enää tullut hakemaan porkkanaansa ja niinpä se lähti viimeiselle matkalleen :'( Eläinlääkäri epäili kohtutulehdusta.

RIP Lillhagas Zappa

20.6.2011 - 2.10.2012

 

Hyvää matkaa muru <3



Mistä marsuharrastukseni sai alkunsa



Ensimmäinen marsukosketukseni tapahtui ollessani 5-vuotias. Naapurissa oli marsu hoidossa ja sitä kävin joka päivä siellä ihmettelemässä ja sylittelemässä, miten ihmeellinen eläin se olikaan.. Meillä oli kotona vain koira ja kissa. Marsu asui tietysti siihen aikaan yksin ja oli todella arka mutta kiltti luonteeltaan.

Parin vuoden kuluttua siskoni alkoi puhua jonkun kivan pikkulemmikin ottamisesta ja päädyimme sitten marsuun, koska kani olisi liian suuri minun 7-vuotiaan yksin pideltäväksi. Niinpä meille muutti vuonna 1996 eläinkaupasta kaksi naarasmarsua, molemmille tietysti omat. Pessi oli väriltään golden agouti, sileäkarvainen risteytysmarsu joka oli luonteeltaan suorastaan tylsä! :D Minun ensimmäinen ikioma lemmikkini rusettiristeytys Mimosa "Mosa" sen sijaan oli tulinen tapaus, haukkasi heti ensimmäisenä päivänä sormeeni niin että veri valui.. Nihkeästä alusta huolimatta Mosasta tuli minulle todella rakas ja suru oli suuri kun se seitsemän vuotta myöhemmin vuonna 2003 nukkui ikiuneen. Mosa oli ystävä <3 Pessi kuoli 4-vuotiaana ja olisin jo silloin halunnut ottaa Mosalle kaveriksi pitkiksen, mutta en saanut lupaa.

Mosa-mummu vuonna 2002

Seuraavana vuonna meille tulikin uusi koiranpentu ja marsut unohtuivat moneksi vuodeksi. Vuonna 2008 oli abivuoteni lukiossa ja lukulomalla aloin haaveilla taas pikkulemmikistä. Ensin aioin ottaa siilin, mutta viime tipassa meninkin Marsuyhdistyksen sivuille katselin huvikseni siellä myynti-ilmoituksia. Sieltä löytyi heti Leviathan, etäisesti Mosaa muistuttava pieni crestipää johon rakastuin heti! Levin kaveriksi muutti tortti Jack Sparrow "Napu".

Leviathan vuonna 2008

Aloin tosissani haaveilla taas pitkiksestä ja kävin joka päivä Wallstreet's-marsulan sivuilla ihailemassa myytäviä lunkaryoita. Erityisesti rakastuin Wallstreet's Nepthysykseen joka olikin tosi nopeasti varattu.. Päätin ottaa yhteyttä Kristinaan ja varasin pienen U-poikueen pojan, mutta hetken päästä Kristina ilmoitti että poika olikin tyttö. En halunnut naarasta joten Kristina tarjosi minulle Nepthysystä jonka varaajasta ei ollut kuulunut mitään, ja niinpä lähdettiin Nurmijärvelle hakemaan yhtä toteutunutta unelmaa kotiin :)

Asumuksia vuonna 2008, yläkuvassa sileät ja alhaalla lunkat.

Wallstreet's Nepthysys turkissaan.



Nepthysys eli Nemo on lunkaharrastukseni alku ja juuri. Ihastuin tähän urokseen ja lunkat tuntuivat heti omalta jutulta! Nemon kanssa harjoittelin jo pesemistä ja nyytittämistä ja harvinaisen hyvä "harjoituskappale" se olikin, niin rauhallinen ja tyyni. Nemo-pappa porskuttaa marsulassa vielä tänäkin päivänä :)

Ajatus kasvattamisesta pälkähti päähäni joskus 2009 vuoden aikana ja aloinkin heti haeskella aloituseläimiä (rotuvalinta oli itsestäänselvyys). Tämä urakka ei ollutkaan ihan helppo, mutta lopulta sain kokoon sopivan ryhmän ja ensimmäinen poikue syntyi vuonna 2010. Muutama raskas päätös piti tehdä heti alkuun kun lunkilla esiintyi terveysongelmia, mutta tällä hetkellä minulla on mielestäni hyväturkkiset, terveet ja tasaiset kasvatuseläimet. Harrastukseni on kasvanut paljon laajemmaksi kuin olisi alussa voinut kuvitella, marsumäärä pyörii 30 hujakoilla, mutta tämä on niin paljon antava ja mukaansatempaava harrastus etten enää voisi kuvitella elämää ilman sitä.

RIP Lillhagas Zweet Candy

1.7.2010 - 13.8.2012
Candy tuli meille Nordic-reissulla syyskuussa 2010. Pieni pörröinen söpönassu. Candy ei tiinehtynyt ensimmäisellä uroksellaan, mutta viha/rakkaussuhteesta Zirelloon syntyi vihdoin ja viimein lokakuussa 2011 maailman suloisin pikkulunka Gossip Girl. Candy jäi meille lemmikiksi ja sen oli määrä ottaa parhaan ystävänsä Zilvan paikka meidän halipusumarsuna kun Zilvasta aika jättää, mutta kuinkas kävikään.. Zilva jäi todella kaipaamaan ystäväänsä, niin kuin me ihmisetkin. Rest in peace my sweet, sweet Candy <3